Varastointioireet: voivat johtua yliaktiivisesta virtsarakosta
Varastointioireet: voivat johtua yliaktiivisesta virtsarakosta

Varastointioireet: voivat johtua yliaktiivisesta virtsarakosta

Virtsaamisen yhteydessä esiintyvät täyttymisoireet ovat oireita, joita koetaan virtsarakon täyttymisvaiheessa ja joihin kuuluvat1:

  • Tiheä virtsaamistarve
  • Yövuoto
  • Voimakas virtsaamistarve
  • Virtsankarkailu

Yliaktiivinen virtsarakko (OAB) on melko yleinen ongelma2,3 ja sille on ominaista edellä mainitut oireet1. Yliaktiivisen virtsarakon syytä ei aina ole helppo selvittää. Jos sinulla on voimakas virtsaamistarve, joudut käymään usein vessassa, joudut nousemaan yöllä virtsaamaan ja kärsit mahdollisesti virtsankarkailusta, sinulla voi olla yliaktiivinen virtsarakko. Sinun ei tarvitse kärsiä kaikista oireista saadaksesi diagnoosin.

Yliaktiivisen rakon tyypillinen oire on erittäin voimakas virtsaamistarve. Se tarkoittaa, että sinulle tulee yhtäkkiä voimakas tarve tyhjentää rakko riippumatta siitä, kuinka paljon virtsaa siinä on. Voimakas virtsaamistarve ei välttämättä tarkoita, että et pysty pidättelemään virtsaa. Noin puolella yliaktiivisen rakon potilaista esiintyy virtsankarkailua4, mikä tarkoittaa, että ongelma jaetaan kahteen luokkaan – ”yliaktiivinen rakko, johon liittyy virtsankarkailua” ja ”yliaktiivinen rakko ilman virtsankarkailua”.

Yli 18-vuotiaista noin 12–17 % kärsii yliaktiivisesta virtsarakosta, ja ongelma on yhtä yleinen miehillä ja naisilla3,5. Virtsarakon vaivat yleistyvät iän myötä, mutta niitä ei silti pidä pitää luonnollisena osana ikääntymistä. Siksi sinun tulee aina hakea apua, jos sinulla on virtsaamisvaikeuksia.

Yliaktiivisen virtsarakon syyt

Koska yliaktiivisen virtsarakon syyt vaihtelevat yksilöittäin (useimmiten ei tiedetä, miksi yliaktiivinen virtsarakko kehittyy), on tärkeää, että otat yhteyttä lääkäriisi. Se on ainoa tapa varmistaa, että saat oikean hoidon.

Yliaktiivisen rakon syyt voivat olla erilaisia, ja joskus niitä ei tunneta. Syitä voivat olla muun muassa6:

  • Aivojen ja virtsarakon välisten signaalien häiriö
  • Metabolinen oireyhtymä (ylipaino, diabetes/insuliiniresistenssi, korkea verenpaine ja korkea kolesteroli)
  • Hermosairaudet, esim. Parkinsonin tauti tai multippeliskleroosi
  • Psyykkiset sairaudet
  • Hormonihäiriöt
  • Bakteerikanta

Lisäksi virtsarakon toimintaan voi vaikuttaa kielteisesti, jos käydään usein vessassa "varmuuden vuoksi". Tämä saa virtsarakon tottumaan väärään signaaliin7. Virtsarakkoon vaikuttaa myös se, jos juo paljon hiilihappopitoisia juomia sekä kofeiinia tai makeutusaineita sisältäviä juomia8.

Yliaktiivinen virtsarakko ja virtsankarkailu

Jos sinulla on ongelmia yliaktiivisen virtsarakon ja virtsankarkailun kanssa, saat usein äkillisen ja voimakkaan virtsaamistarpeen, jota et pysty hallitsemaan, ja sinun on mentävä nopeasti vessaan. Hermosto lähettää signaaleja siitä, että sinun on virtsattava, vaikka virtsarakko ei ole täynnä. Jos et pysty pidättelemään virtsaamista tai jos muutama tippa vuotaa matkalla vessaan, se voi johtua siitä, että aivot lähettävät signaaleja virtsan pidättävälle lihakselle, että sen on rentouduttava.

Yliaktiivinen virtsarakko ilman virtsankarkailua

Jos sinulla on ongelmia yliaktiivisen virtsarakon kanssa ilman virtsankarkailua, sinulla on usein voimakas virtsaamistarve, vaikka virtsarakko ei ole täynnä. Tunnet, että sinun täytyy virtsata heti, mutta sinulla ei ole ongelmia pidätellä, kunnes pääset vessaan9.

Viitteet

  1. Abrams P, et al. The Standardisation of Terminology of Lower Urinary Tract Function: Report from the Standardisation Sub-committee of the International Continence Society. Urol. 2003;61(1):37-49.

     

  2. Irwin DE, et al. Population-Based Survey of Urinary Incontinence, Overactive Bladder, and Other Lower Urinary Tract Symptoms in Five Countries: Results of the EPIC Study. Eur Urol 2006;50(6):1306-1315.

     

  3. Milsom I, Abrams P, Cardozo L, et al. How widespread are the symptoms of an overactive bladder and how are they managed? A population-based prevalence study. BJU Int. 2001;87(9):760-766.

     

  4. Tubaro A. Defining overactive bladder: Epidemiology and burden of disease. Urology. 2004; Volume 64, Issue 6: 2-6

     

  5. Irwin DE, Milsom I, Hunskaar S et al. Population-Based Survey of Urinary Incontinence, Overactive Bladder, and Other Lower Urinary Tract Symptoms in Five Countries: Results of the EPIC Study. Eur Urol. 2006; 50: 1306-1315

     

  6. Peyronnet B, Mironska E, Chapple C, et al. A Comprehensive Review of Overactive Bladder Pathophysiology: On the Way to Tailored Treatment. Eur Urol. 2019 Jun;75(6):988-10003.

     

  7. InformedHealth.org. In brief: Bladder training. Cologne, Germany: Institute for Quality and Efficiency in Health Care (IQWiG); 2006‑. [updated 2023 Feb 13; cited 2026 Feb 26]. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK279430/Gordon B. Nutritional Considerations for Bladder Storage Conditions in Adult Females. Int J Environ Res Public Health. 2023 Oct 3;20(19):6879.

     

  8. Chu FM and Dmochowski R. Pathophysiology of Overactive Bladder. Am J Med. 2006;199(3A):3S-8S.
Keskustele lääkärisi kanssa jo tänään – se voi auttaa sinua yliaktiivisen virtsarakon hoidossa!

Keskustele lääkärisi kanssa jo tänään – se voi auttaa sinua yliaktiivisen virtsarakon hoidossa!